Meillä Suomessa joulunvietto on moniin Euroopan maihin verrattuna melko nuorta perua, ja siten lähes kaikki joulunviettoon liittyvät perinteet ovat iältään vain noin 100 -150 vuotta vanhoja. Vielä 1700-luvulla joulua viettivät lähinnä säätyläiset eli hyvin pieni osa kansasta. Tavallinen väki juhli kekriä: Herrojen joulu, talonpojan kekri. Vasta 1800-luvulla joulunvietto alkoi yleistyä, ensin läntisessä Suomessa ja etelässä, viimeksi idässä ja pohjoisessa.

Jouluhaukea ja livekalaa

Joulun juhlaruoka oli kala. Rannikkoseuduilla syötiin tuoretta kalaa. Lännessä suosituin oli jouluhauki. Tämän perinteen mukaan presidentille viedään vieläkin komea hauki jouluksi. Idässä paistettiin aattolohkoa eli uunipataa, johon laitettiin perunoita, juureksia ja kalaa sekä lihanpaloja.

Jos ei tuoretta kalaa ollut, niin käytettiin kuivattua kalaa eli kapaa ja suolakalaa ja myöhemmin lipeäkalaa. Lipeäkala eli livekala oli pitkään tärkein jouluruoka. Silli yleistyi seuraavaksi ja vasta 1900-luvulla joulupöytään tulivat savu- ja graavikalat.

”Lyhyt mutta lysti ku sian joulu”

1800-luvulla säätyläisten joulupöydässä saattoi olla paistettu sianpää, josta siirryttiin hiljakseen kinkkuun. Vanhoissa joulukorteissa suosittu kuva-aihe oli sianpää omena suussa. Tavallinen kansa teki lihakeittoa, joka oli pitkään arvokasta juhlaruokaa. Uunin saatettiin laittaa sianlihan könttäpala, lampaanpää tai naudanlihaa.

Euroopassa sianlihalla on pitkä perinne, joka joudutti sikataloutta meilläkin. Sian läskinen liha kun sopi hyvin kylmään ilmastoon raskaan työn tekijöille. 1900-luvulle tultaessa kinkku oli jo yleistynyt jouluruokana, mutta työläiskodeissa sitä syötiin vasta 1930-luvulla. Karjalassa suosittiin karjalanpaistia ja särää eli pätsilihaa. Makkaroita tehtiin marraskuussa teurastuksen jälkeen. Lihahyytelö tunnettiin eri nimillä kuten aladobi,tytinä, punsa ja studeni. Kuva Wikipedia.

Lootaa ja sallatia

Lanttulaatikko eli räätikkäloota tunnettiin jo 1700-luvulta. Imelletty perunalaatikko tuli joulupöytään seuraavaksi. Ne edustavat läntistä jouluruokaa. Niitä käytettiin myös pitoruokana.

Idässä haudutettiin lantunpaloja ja lanttua laitettiin lohkoihin ja potteihin. Porkkana-, maksa- ja makaronilaatikot tulivat joulupöytään vasta 1900-luvulla

Vanhimmat tiedot juuressalaatista ovat Länsi-Suomesta, jossa sen nimi oli ja on vieläkin sallati. Se yleistyi 1800-luvulla ja tuli suosituksi 1900-luvulla. Idässä syötiin rosollia.

Leipää ja olutta

Ennen vanhaan leipä oli tärkeä osa ateriaa. Tässäkin maa jakautui kahtia. Länsi-Suomi oli kovan leivän aluetta. Jouluksi leivottiin ohrakakkoja ja rieskoja. Iso joululimppu säilytettiin kevääseen asti ja syötettiin karjalle. Itä-Suomi oli tuoreen leivän ja piirakoiden aluetta. Niinpä monenlaiset karjalanpiirakat kuuluivat joulupöytään. Säätyläisiltä opittiin tekemään maustettuja joululeipiä kuten setsuuria.

Vanhin joulujuoma oli olut ja sahti. Viinaakin käytettiin ja siihen liittyi juopottelua ja rettelöitä. Siksi ruvettiin julistamaan erityinen joulurauha. Viinit eivät ole kuuluneet suomalaiseen joulupöytään eivätkä ne oikein sovikaan perinteisten jouluruokien kanssa.

Puuroa ja väskynäsoppaa

Joulupuuro oli alkujaan kaura- tai ohrapuuroa. Länsi-Suomessa se keitettiin kuten yleensä muukin ruoka. Itä-Suomi oli uuniruoan maata, joten puuro paistettiin. Idässä syötiin myös tattaripuuroa. Vasta 1800-luvulla loppua kohti riisipuuro alkoi yleistyä. Puuron kanssa ruvettiin tarjoamaan rusinasoppaa eli makeaa soppaa tai luumu- eli väskynäsoppaa.

Kahvia ja glögiä

Kahvia joivat 1700-luvulla vain varakkaimmat, mutta 1800-luvulla kahvi hiljalleen yleistyi. Herrasväki tarjosi kahvin kanssa punssi- tai likööriryypyn. Ruotsista kulkeutui joulupullaperinne. Niinpä alettiin varojen mukaan tehdä sahramipullia, nisukakkuja, torttuja, kuivakakkuja ja piparkakkuja. Varakkaissa kodeissa tehtiin jopa makeisia. Piparkakkutalo tuli meille Saksasta 1900-luvun alkupuolella Grimmin Hannu ja Kerttu -sadun innoittamana.

Joulutortut ovat taas tulleet Englannista. Suomessa tortut olivat aluksi puolikuun muotoisia ja omenahillolla täytettyjä. Torttuja tehtiin tavallisesta pullataikinasta.

Ruotsissa juotiin glögiä jo 1700-luvulla. Sitä tarjottiin joulukirkosta tuleville. Se oli kuitenkin kallis ja ylellinen juoma. Suomeen glögi tuli 1900-luvun alkupuolella ja se yleistyi vasta 1960-luvulla.

Viime vuosikymmenten yltäkylläinen joulu on siis nuorta. Kymiläinen sanaparsi kiteyttää perinteen hyvin: Nythään on joulu; molemmat silakat pöyräs.

Marja Meura

Advertisement