Sosiaalisen median voittokulku näyttää aiheuttaneen sen, etteivät tavalliset ihmiset enää tee omia kotisivuja. Riittää että  Facebookissa  on omat seinät. Ehkä olette netissä törmänneet ”Vänttisen perheen” sivuille, joihin oli tarkoitus luoda sisältöä kunhan ehtii. Lukemattomat ovat ne yritysten ja yhteisöjen kotisivut, joita ei aktiivisesti päivitetä ja joiden syövereissä piilee liuta unohdettuja ja nyttemmin vääriä tietoja.

Minullakin oli laajakaistaoperaattorin myöntämä ruhtinaallinen 100 megatavun kotisivutila käyttämättömänä useita vuosia, kunnes hankin edullisen sääaseman, jonka tietoja saattoi lähettää nettiin omille kotisivuille. Pirosenvuoren sääasema käynnistyi marraskuussa 2014 ja on päivittynyt siitä lähtien kymmenen minuutin välein.

Hankkiessani laajakaistan silloinen operaattori Kymp piti kotisivuasiaa selvästi esillä markkinoinnissaan ja ohjeissaan. Kun operaattoriksi vaihtui keväällä 2015 Elisa, ei asiasta näkynyt halaistua sanaakaan ja luulin ettei kotisivutilaa enää ole. Saunalahden ”vanhoilta” sivuilta löytyi kuitenkin käyttäjätunnus, jolla tietoja pystyi päivittämään kotisivuille, joiden todellinen siirto-osoite piti itse kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta. Ohjeita ei löytynyt sellaiselle käyttäjälle, joka ei tilannut Elisa Viihdettä. Elisa Viihteen tilaajille näytettiin netissä täydellisempi käyttöliittymä.

Myös blogialustat ovat syöneet pienehköjen kotisivustojen suosiota. On jopa esitetty että taantuvat mediayhtiöt saattavat siirtyä suurten verkkotoimijoiden – Googlen, Amazonin ja Facebookin rengeiksi näiden julkaisualustoille, houkutuksenaan mainontalogistiikan lyhyempi ketju ja julkaisutoiminnan kustannusten karsiminen. Tällöin ne luopuisivat omien sivustojen ylläpidosta.

New York Timesin kotisivukäynnit puolittuivat ja putosivat 80 miljoonalla vuosina 2011-  2013. Kommentaattorin mukaan kotisivut heijastelevat instituutioiden arvoja mutta Facebook ja Twitter heijastelevat yksittäisten lukijoiden intressejä. Nämä digitaaliset laiduntajat ovat osoittaneet aina uudestaan etteivät heitä kiinnosta kovat uutiset, vaan mieluimmin viihde, oma-apu, pelko- ja skandaaliuutiset. Diginatiivit julkaisijat ovat aika hyviä tuottamaan tällaista materiaalia.

Facebookin strategia

Keskittymisen kierre on selvimmillään Facebookin Free Basics -strategiassa. Free Basics tarjoaa 38 maassa pienituloisille mahdollisuuden hankkia Facebook-tilin ja nettiyhteyden ilmaiseksi. Nettiyhteys ei kuitenkaan kata koko internettiä, vaan rajoittuu Facebookin valitsemiin palveluihin. Kokemusten mukaan palveluun siirtyvät – eivät vain uudet käyttäjät vaan sellaiset, jotka haluavat pienentää tiedonsiirtokulujaan. Kun he siirtyvät palveluun, heidän operaattorinsa katkaisee yhteyden internettiin ja kytkee sen suoraan Facebookin palvelimille.

Free Basics eroaa oikeasta netistä sillä että siinä on vain satakunta nettisaittia eikä niitä noin 2 miljardia (mukana yllämainittu kotisivu). PC Worldin mukaan Free Basicsin kattavuus on n. 0,02 % koko netistä. Siihen ei kuulu kilpailijoita kuten Google. Käyttäjääkin rahastetaan erikseen kaikesta sellaisesta, joka kuluttaa vähänkin enemmän tietoliikennekaistaa,  esimerkiksi täyskokoisista kuvista, sillä Facebook ei maksa Free Basic -operaattoreillekaan mitään peruskäytöstä. Intia ja Egypti kielsivät Free Basicsin tämän vuoden alussa:  Intia netin neutraliteettiin vedoten ja Egypti tiettävästi siksi, ettei Facebook myöntänyt viranomaisille käyttäjien tietosuojan rikkomisoikeutta.

Mainokset