Kamerakännykät ovat tehneet valokuvauksesta niin arkipäiväistä ja huvipainotteista, että emme ehkä muista huolehtia valokuvien tallentamisesta, järjestämisestä saati sitten valinnasta. Mikä helposti tulee, saattaa myös helposti mennä. Negatiivit ja paperikuvat säilyvät hyvin, mutta erilaisiin muistivälineisiin tallennetut digikuvat saattavat hävitä erilaisista teknisistä ja inhimillisistä syistä johtuen.

Vuonna 1988 alkunsa saanut optinen CD-levy ja sen seuraaja DVD-levy pystyvät tallentamaan aineistonsa jopa 30 vuotta suotuisissa oloissa, mutta se edellyttää että tuolloin on olemassa laitteita, jotka pystyvät niitä lukemaan ja varminta olisi joka tapauksessa uudistaa tallennukset uusille levyille aika-ajoin. Tällä hetkellä näyttää jo siltä, että uusissa tietokoneissa on yhä vähemmän DVD-asemia, joten odotettavissa on, että optiset asemat katoavat pian kuluttajalaitteista.

Vähääkään laajempi digikuva-arkisto ei  mahdu DVD-levylle, USB-muistitikulle eikä ilmaiseen pilvipalveluun. Käyttöön on valjastettava ulkoinen kiintolevy – joko USB-liitäntäinen kiintolevy tai lähiverkossa majaileva verkkolevy.

Maanmainio tietotekniikan opastesivusto Neptunet.net on koonnut varmuuskopioinnin kanssa pähkäilevälle helpot ohjeet, joilla turvataan sekä valokuvat että muut tärkeät tiedostot, jopa koko Windowsin kokoonpano. Erilaisista muistivälineistä, kuten muistitikuista ja pilvipalveluista on myös omat osionsa.

Yhtenä tallennustapana mainitsisin myös digitaalisesti tuotetut valokuvakirjat, joilla digikuvista syntyy dokumentoituja paperitallenteita. Kirjan laatimiseen kuuluu osaltaan kuvien arviointi ja karsinta sekä lisätietojen kerääminen. Parhaimmillaan kuvakirja on sekä albumi että historiateos. Digikuvakirjojen säilyvyys on samaa luokkaa paperikuvien kanssa. Tunnetuin kuvakirjan teko-ohjelma on tällä hetkellä Ifolor Designer.

Helena Logren

Helena Stenman os. Logrén. Kymin työväenyhdistyksen naisjaoston pj 1909-1910.

Kuvat kamerasta tietokoneelle

Kuvia kertyy kameraan huimaa tahtia ja niiden tiedostokoko kasvaa jatkuvasti samaa tahtia kuin kameroiden megapikseliluvut kasvavat. Edellisellä kännykällä  kuvan koko oli 1-2 megatavun luokkaa, uudella kännykällä n. 5 megatavua.

Samalla tarjotaan yhä joustavampia tapoja jakaa kuvia tai lähettää niitä milloin mihinkin palveluun. Myönnettävä on että WhatsAppiin on kiva räväyttää kuva silloin tällöin tutun töllisteltäväksi. Se kuitenkin siirtää ja jakaa myös bittitulvaa, joka vaanii sinun ja minun sähköistä muistiani. Ehdotan malttia ja harkintaa kuvien jakamisessa. Kännykällä valokuvaamisesta on julkaistu hyvä opas, jonka voi löytää Kyydistä vaikkapa tällä linkillä.

Normaali tapa siirtää valokuvia kamerasta tietokoneelle on käyttää USB-johtoa ja siirtää kuvia suhteellisen säännöllisesti, jotta ne tulisivat sijoitetuksi oikeisiin paikkoihin ja säännöllisen varmuuskopioinnin piiriin. Otettujen kuvien siivoaminen eli siirto kamerasta helpottaa kameran kuvagallerian selaamista ja useissa kameroissa myös tallennustila saattaa olla niukka.

Mitä tästä opimme: Hanki ulkoinen 1-2 teratavun USB 3.0 -kiintolevy, jos sellaista ei vielä ole. Kustannus 60-80 e. Valitse sellainen, jossa on varmuuskopiointiohjelma, esim. Seagate Backup Plus Slim 1 TB. Kytke ja käytä. Ei vara venettä kaada.