Haminan soppatehdas

Sukututkimus on koukuttavaa ja voi johtaa syville harhapoluille. Yksi tällaisista harhapoluistani on isoäitini Lydian tapaus. On jokseenkin säännönmukaista, että tavallisista ihmisistä ei löydy paljonkaan tietoja vanhoista sanomalehdistä. Lydian kohdallakin tämä täsmäsi, mutta osuma kuitenkin tuli ja asiayhteys paljastui monella tapaa ajankohtaiseksi ja mielenkiintoiseksi aivan muista syistä kuin hakuun lähdettäessä.

Lydia oli vanhemman siskonsa Olgan kanssa ryhtynyt rikkuriksi Haminan soppatehtaalla vallinneen lakon aikana vuonna 1907. Soppatehtaan tarina oli lyhykäisyydessään seuraava.

Tutkijan ruutu ei syksyllä sammu

Avainsanat

DNA

Syksyn tullessa sukututkimusseura siirtyy yhä enemmän myös geneettiseen sukututkimukseen. Aivan aluksi olisi hyvä tietää, kuinka moni jäsenistä on tehnyt jonkin dna-testin tai kuinka moni ei ole, mutta olisi kiinnostunut siitä.

Itse olen ollut koukussa tähän asiaan nyt kolme vuotta. Testeistä olen tehnyt kaikki FamilyTreeDNA:n testit, joista täydellisimmän isälinjatestin tulokset saapuivat syyskuun alussa. Selostin viime joulukuun blogissa sen hetkisen tilanteen ja asiaa hieman eri lailla, joten kannattanee silmäillä myös se.

Vähän uutta, vielä vähemmän vanhaa

Eilen: Seuran uudistettu Ibidem 2018 -vuosikirja on noteerattu Suomen sukututkimusseuran Facebook-sivuilla. Suurin muutos edellisiin vuosiin on meidän mielestämme parempi ulkoasu, sisällöstä esiin nostettiin Seppo Sipun artikkeli Pistoolisepän suvusta. Hyvä!

Tänään: Kotkan kirjasto on hävittänyt Karhula-lehden sidotut vuosikerrat. Teon takana on kirjaston varaston remontti. Kun kysyin miksi lehden sidokset poistettiin, sain vastaukseksi että niissä oli irtolehtiä ja vuosikerroista puuttui 1960-1961.

Sukutiedot talteen

Sukututkija tarvitsee paikan, johon tallentaa tietonsa. Nykyjään siis ainakin tietokoneen – oman tai pilvessä olevan. Sukuhistoriikin voi vielä tallentaa pelkällä tekstinkäsittelyllä, mutta omien esipolvien tiedot vaativat jo oikean sovelluksen.

DNA ja sukututkimus

Kari Myllys

Arimo Lankila Hämeenlinnasta lähetti blogiimme seuraavan kommentin.

”Olen tutkinut omia Kymenlaaksossa olevia sukujuuriani, niin pitkälle kuin se kirkonkirjojen perusteella on ollut mahdollista. Sukujen kaukaisemmat yhteydet kuitenkin kiinnostavat, joten olen teettänyt itsestäni DNA-testejä. Pettymyksekseni sukulaisia muutaman sadan vuoden takaa ei liioin löydy, koska kymenlaaksolaisten sukujen jäsenet eivät ole monilukuisesti testeihin osallistuneet.
Esitänkin nyt toivomuksen, että Kymenlaakson sukututkimusseura kannustaisi sukuseurojen jäseniä tilaamaan DNA-testejä esim. osoitteesta: https://www.familytreedna.com/groups/finland/about. Kenties muutaman vuoden kuluttua tietoa olisi kertynyt jo niin paljon, että tunnistaisimme yhteiset esi-isämme vaikkapa 1300-luvulta lähtien.”

Taavetin tiellä – kevätretki Lappeenrantaan

Kari Myllys ja Marja Meura

Kymenlaakson Sukututkimusseuran perinteinen kevätretki alkoi huonoissa merkeissä, kun retken vetäjä Marja Meura sairastui, eikä päässyt mukaan matkalle. Marjan aikataulu, kohdekuvaukset ja järjestelyt olivat kuitenkin niin hienot, että matkasta muodostui ikimuistettava 18 osallistujalle.

Katse kaakkoon

Kymenlaaksolaiseen sukututkimukseen kohdistuu nyt valtakunnallista painoarvoa, kun Suomi-tietokantaprojekti on panostanut alueen sukututkijoiden tietojen yhtenäistämiseen. Tammikuussa projektin vetäjä Pekka Valta kävi seuramme tilaisuudessa kertomassa projektin tavoitteista ja välineistä, joilla päästään maaliin.

Pistooliseppä päätti kevätkauden

Seppo Sippu esitteli uuden kirjansa keskeiset teemat Kymenlaakson Sukututkimusseuran huhtikuun jäsentapaamisessa 10.4. 2018. Otsikolla Pistoolisepän ja kattilaseppien suku
Sippolan Liikkalasta: Seppälä, Ahola, Seppä, Liceen, Licin, Licenius, Niemi Sippu esitteli mainion täyteläisesti suvun ja sen haarojen vaiheita Sippolan ympäristössä, varsinkin erilaisten oikeudenkäyntiasiakirjojen avulla.

Isoisää etsimässä

Avainsanat

Gramps, Suomi-tietokanta, Vehkalahti

Vehkalahden sukututkijat ovat saaneet vankat eväät sukututkimustietojensa tallentamiseen ja esittämiseen. Kymäläisillä on mahdollisuus saada tietonsa ensimmäisinä kansalliseen Suomi-sukutietokantaan pienen viilauksen jälkeen, esitti Suomen Sukututkimusseuran asiantuntija Pekka Valta Kotkan kirjastossa pidetyssä luennossaan. Paikalla oli lähes 50 alan harrastajaa ja kiinnostunutta.

Pekka Valta esittelee Sibeliuksen sukupuuta

Suku tutuksi

Avainsanat

Facebook, Geni, Suojärvi-projekti, Vitele Rajakontu

Marja Meura

Aika monella herätys sukututkimukseen tapahtuu surun kautta. Vanhempien kuoltua harmitellaan, että miksi en kysellyt suvun elämästä ajoissa. Näin kävi minullekin. Äitini kuoleman jälkeen tajusin kadottaneeni jotain korvaamatonta.
Lapsesta asti olin kuunnellut äidin kertomuksia elämästä kaukana Aunuksessa, olin tallentanut kansatiedettä varten äidin satuja ja lauluja, mutta tarkat tiedot äidin elämän vaiheista ja suvusta olivat jääneet kirjaamatta.